lauantai 31. lokakuuta 2015

The Awakening - 5


''Kaikki tapahtui kymmenen vuotta sitten. Silloin tapasin Amandan, elämäni rakkauden. Amanda oli täydellinen kaikin puolin. Ja kyllä, olin jo kymmenen vuotta sitten vampyyri.''


''Tapasin hänet baarissa, joka kuulostaa varmasti epätoivoiselta, sillä kukaan tuskin etsii vakituista kumppania baarista. Mutta sieltä minä hänet löysin. Vaikka Amanda olikin ihminen, oli hän erilainen. Vampyyreiden ei kuuluisi tuntea mitään, varsinkaan ihmistä kohtaan.''


''Hän hymyili minulle. Hän nauroi kanssani. Ja se hymy sai minut rakastumaan. En voinutkaan kuvitella, että hän olisi minulle ravinnonlähde, hän oli paljon enemmän.''


''En voinut katsoa häntä hymyilemättä itsekin.''


''Tiesin sen olevan väärin monella tapaa, mutta en välittänyt siitä.''


''Halusin vain elää hetkessä.''


''Hetken se vain kestikin.''


''Eräänä päivänä Amanda halusi puhua kanssani. Näin hänen silmistään, että jokin ei ollut kohdallaan. Tavallaan osasin arvata mitä hän sanoo, mutta en halunnut uskoa sitä.''


''Anna anteeksi Luca.'' 
''Minä.. Minä olen rakastunut erääseen toiseen.''


''Vaikka minun ei pitäisi tuntea, niin se sattui. Hänen sanansa satuttivat.''


''Minä ymmärrän.''


''Annoin hänen mennä. Vaikka olinkin vihainen, en voinut asialle mitään.''


''Mutta se, että näin ikkunasta kuinka hän juoksi uuden rakkaansa syliin tuntui pahemmalta kuin mikään muu.''


''Hänen uusi rakkaansa oli Hunter.''
''Muutaman viikon päästä tapoin Amandan, sillä en kestänyt ajatusta hänestä jonkun muun kanssa.''

***


''Ja minä tiedän, ettei Amanda merkinnyt sinulle mitään. Sinä leikeit hänellä, kuten aina ihmisten kanssa. Mutta minä rakastin häntä oikeasti'', Luca sanoo ja tiukentaa otettaan.
''Luca olen pahoillani, mutta tämä ei muuta tapahtunutta'', sanon hiljaa.
''Päästä irti, ole kiltti.''


''EI! Tämä on sinun vikasi Hunter. Sinun takiasi Amanda on kuollut.''
''Totta, hän ei merkinnyt minulle mitään. Mutta sinä olet se, joka hänet tapoit'', Hunter sanoo.


Luca katsoo Hunteria, mutta ei vastaa mitään.
''Ava on erilainen, hän oikeasti merkitsee sinulle jotakin, vai mitä, Hunter?'' Luca sanoo hymyillen.
''Siksi onkin oikein jos riistän hänet sinulta.'' 
''Et uskalla.''
''Enkö?''
Noiden sanojen jälkeen tunnen kuinka Luca painaa hampaansa kaulaani ja repäisee kurkkuni auki. 


Avan eloton ruumis kaatuu lattialle ja veri valuu hänen puserolleen.


''Olemme tasoissa, Hunter.'' 


''Juokse. Helvetin lujaa.'' 


''Ava?'' Hunter kysyy ja nostaa Avan käsivarsilleen.


''Ava, sinä et ole kuollut, et ole.''


''Vain yksi tapa pelastaa hänet.''

***


''Tule jo hidastelija!'' Naurahdan pirteästi ja kiristän tahtiani.


''Naiset..''


''Älä viitsi suututtaa minua, Hunter'', sanon hymyillen.
''En tietenkään.''


''Täältä näkee koko kaupungin'', sanon haltioissani.
''Älä innostu liikaa, et osaa hallita vielä itseäsi'', Hunter sanoo kun huomaa silmieni punertavan.


''Anteeksi.''
Hunter vetää minut syliinsä ja katsoo minua hymyillen.



***

THE END!

Pakko sanoa, että tää viimenen osa oli ihan surkea :'D Huomasitte varmaan tarinasta, että innostus riitti tosiaan ehkä kaksi ensimmäistä osaa. Sen jälkeen loppui innostus, ja osatkin on sen mukaisia :'D Avan kurkku revitään auki ja missään ei näy edes verta joo o.. Minne hävisivät lataamani veriroiskeet stna. Puolet kuvista hävisi, tai niitä ei ikinä edes ollut, koska kuka unohti laittaa frapsin päälle kun rupesi kuvaamaan? En ainakaan mä...

Toivottavasti kuitenkaan lyhyys ei haitannut, ja kelpuutitte tälläisen lopun :D

Seuraavasta tarinasta sen verran, että ainakin ensimmäiset viisi osaa olen alustavasti suunnitellut ja vähän kirjoitellut. En halua aloittaa lavastamista ja kuvaamista liian raskasta menee hermot liian hankalaa.
Saa nähdä milloin jaksan kuvailla, koska tosiaan lavastamista on jonkin verran, mutta enköhän selviä :'D Osien tahti hidastuu sitten varmaan reilusti, koska aion panostaa kunnolla enkä vain kuvata miten sattuu..

Parit maistiaiset kuitenkin tässä!


Kaupunki johon tarina sijoittuu. Vielä vähän vaiheessa, mutta pikkuhiljaa hyvä tulee? :D


Ja tarinan päähenkilöt! Sekä pieni selitys joka ei tosin varmaan kerro mitään juonesta. Ps. En tiiä tykkäänkö tosta tarinan nimestä vai en mutta en keksinyt mitään hyvää englanninkaan kielistä että mennään nyt suomella sitten.

- Eiliseen eksyneet -
Kaksi toisilleen tuntematonta. Kaksi haavoittunutta ja eksynyttä sielua. Kaksi epätoivoon vajonnutta. Kaksi täysin eri maailmoista olevaa, mutta kaksi niin samanlaista tarinaa.
Vaikka huominen on uusi päivä, kummittelee eilisen muistot edelleen mielessä. Eikä kaikkea voi lopullisesti unohtaa.


Tuitui on ne söpöjä 

7 kommenttia:

  1. Oioi, tää oli kyllä ihana tarina! Varsinkin osan loppu oli jotenkin kevyt ja iloinen. Hienosäätöä olisi ehkä voinut olla kohdassa, kun Lucaksen "tapettua" Avan Hunter vaan käski tätä juoksemaan, ja mitään sanomatta mies vain juoksi pois.
    Tykkäsin kuitenkin siitä, että tekstissä ei suoraan sanottu "Ava muuttui vampyyriksi" vaan se ilmentyi muiden asioiden kautta :)
    Uusi tarina vaikuttaa kiinnostavalta, tällä kertaa nimikin on hyvä! Hahmot näyttää kuvien perusteella mukavan "tavallisilta", mutta saapa nähdä mitä vielä kehittyy.

    VastaaPoista
  2. OH MY GOD HUNTER!1!!♥ ;___; rakastuin.
    Voi että tää oli kyllä ihana tarina! Sääliksi kävi Lucaa, voi että kun se oli lutuinen, mutta sitten perhanan Amanda ):< Sinänsä ymmärrän, että Lucaa ketutti se, ettei Amanda merkannut Hunterille mitään ja siksi tappoi Amandan, mutta oishan hän voinut tehdä niinkin, että antaa Hunterin leikkia Amandalla aikansa ja sitten kun kyllästyy niin hylkää Amandan ja Luca voisi itse rientää lohduttavana olkapäänä tilalle :'D mutta toisaalta kake on jo housussa, että ei kai siinä...
    Mutta voi että Hunter on ihana!! :3♥ Jostain syystä mulla on ihan _kamala_ attraction semmosiin miehiin, jotka on yrmyjä mutta sitten niin söpöisiä ja sulosia ja semmosia tuitui-ihmisiä, kun ne rakastaa jotakuta ihan kunnolla :'D Toi viiminen kohtaus oli kyllä aivan ihana, kun Hunter oli just semmonen ;__;♥
    Kiitos tästä, tää oli aivan ihana lukukokemus! (: Ootan seuraavaa tarinaa innolla!

    VastaaPoista
  3. Uu, tämä loppu oli jotenkin ihanan suloinen :3 naaaw, onneksi asiat kääntyivät parhain päin. Vähän käy sääliksi Lucaa.
    Ihana tarina ja odotan innolla seuraavaa (: !
    en saa oikeen kunnollista kommenttia näemmä aikaiseksi, joten jätän tämän vain tähän.

    Kiitos ♥

    VastaaPoista
  4. Voi, olipa ihanaa saada tälle onnelinen loppu! :3 Vähän aavistelinkin alussa, että Ava muuttuisi vampyyriksi, mutta nyt luulin hetken aikaa oikeasti, että Ava kuolee.. Ovathan he kyllä suloisia yhdessä! Avan mekko + hattu -yhdistelmä tuossa lopussa on aivan ihana! Oli hyvä, että Lucan ja Hunterin menneisyyttä valotettiin, ja Amandan tarina antoi Lucalle hyvän motiivin, ei olisi tullut ehkä ihan ensimmäisenä mieleen. Tosiaan loppupään osista hieman nnäkyi, ettei niihin ollut panoatettu yhtä paljon, mutta toisaalta mukavan lukea myös välillä tällaisia lyhyempiä tarinoita, jotka sadaan nopeasti päätökseen. (Itsellä menee aina sellanen kolmisen vuotta.. :D)

    Uusi tarina vaikuttaa todella mielenkiintoiselta, ja voi että miten ihanan näköinen kaupunki! Omani ovat aina sellaisia, plääh, tylsiä :D Odottelen innolla! :)

    VastaaPoista
  5. Mä itken. Onnesta. D: Hunter♥Ava. Ikuisesti ;_________; Mä en osaa sanoa mitään. Oon sanaton. Tää oli ihana loppu. Ilmoita kun uusi tarina alkaa. purr♥

    VastaaPoista
  6. Ihanaa kun tuli onnellinen loppu! Ei ollutkaan Luca niin ihana kuin alussa näytti. Ava ja Hunter näyttivät söpöiltä yhdessä ja teit hienosti paljastuksen Avan muuttumisesta vampyyriksi, kuten edellä jo sanottiin (+ olen samaa mieltä GreenPixyn kanssa, että Avan viimeinen mekko on aivan ihana, olisipa tuollainen itselläkin...). Mutta hyvä tarina oli:)

    Seurava tarina näyttääkin mielenkiintoiselta, odotan innolla mitä siitä tuleman pitää:)

    VastaaPoista
  7. Mukava onnellinen loppu. Lucasta paljastuikin pimeä puoli ja Hunter ei ollutkaan se pahis :D
    Avan vampyyriksi muuttumisen paljastit kyllä hienosti, vaikka lopusta näkyikin, ettei oltu panostettu niin paljon kuin aikaisempiin osiin. Mut eipä tuo maailmaa kaada :)

    Seuraava tarina vaikuttaakin ihan mielenkiintoiselta, odotankin innolla sitä.

    VastaaPoista